Categories
Kolumbia

Selviytymisopas Bogota / osa #1

Edellisen blogikirjoitukseni innoittamana, tässä ensimmäinen osa kattavaa Bogotán selviytymisopasta.

* Älä juo hanavettä, vaikka Lonely Planet väittää, että se on ok. Paikallisten ja minun vatsan mielestä ei ole OK! Listo?!

* Tie ylitetään HR päällikön sanoin…JUOSTEN! Jalankulkijat ovat siis liikennepyramidin alinta pohjasakkaa. Menepäs suojatietä pitkin auton eteen ni töötistä tulee ja sen jälkeen ajetaan yli, jos erehtyy harhailemaan väärään paikkaan.

* Suojakerroin aurinkorasvassa vähintään 70, paikalliset käyttävät suojakerrointa 100. Eli täältä ei päivetystä saa, mutta halutessaan, voi kyllä polttaa itsensä ihan kunnolla ja vielä todella salakavalasti.

* Allekirjoitus ja sormenjälki annetaan joka ikisessä paikassa. Jos haluat salijäsenyyden, pankkitilin, liittymän, vakuutuksen tai vuokra-asunnon, ole valmis antamaan sormenjälki ja allekirjoitus kymmeniin eri papereihin. Tähän yksi syy on talouspäällikkömme mukaan se, että täällä yritetään paljon erilaisia huijauksia allekirjoituksia väärentämällä. Sormenjäljen voi varautua laittamaan tuhansiin ja tuhansiin eri dokumentteihin.

* Suurin osa täällä on katolisia eli mihin tahansa menetkin, siellä on kirkko. Kirkko voi olla kauppakeskuksessa tai kerrostalossa. Lisäksi sinulta tullaan useaan otteeseen kysymään, oletko katolinen ja olet tai et, niin löydät itsesi varmasti jumalanpalveluksesta, vaikka, et olisi sitä ennakkoon suunnitellutkaan.

* Monella on täällä jo lapsia parikymppisenä. Ja kysyin, missä lapset ovat, niin kyllä kolmen kuukaden jälkeen vauvat menee päiväkotiin, jos molemmat vanhemmat on töissä. Lisäksi usealla täällä on viikkotyön lisäksi toinen viikonloppu työ. Eli tänne tullessa pitää muistaa alkaa elämään elämää myös työpäivien aikana. Täällä työntekokin on elämää ja työtä sekä vapaa-aikaa ei eroteta niin jyrkästi toisistaan kuin Euroopassa. Eli aion oppia ja imeä uutta tietoa niin paljon kuin ehdin toimistolla ja viettää mukavaa aikaa työkaverien kanssa.

* Kaduilla näkyy köyhiä ja omaan silmään pistää etenkin köyhät lapset. Tähän asiaan kannattaa siis miettiä kanta ennen matkustamista ylipäätään köyhempiin maihin. Itse en oikein useista matkoista huolimatta osaa suhtautua lapsiin, jotka tulevat kerjäämään. Yksi päivä olin mäkkärillä ostamassa jäätelöä ja pieni suloinen poika rääsyissä katsoi minua ja pyysi minulta rahaa. Noh minä hätäpäissäni annoin kolikon, vaikka en itse sitä kannata, koska silloin kerjääminen muuttuu kannattavaksi ja se varmasti tulee jatkumaan. Harmittaa, että olisi pitänyt antaa se jäätelö, vaikka rahan sijaan. Tuli niin possu olo, että söin jäätelön, ja se pikkupoika ei semmosesta jäätelöstä voi kuin unelmoida.

Sitten takaisin selviytymisohjeisiin X)

* Sateenvarjo, koska täällä on todella arvaamaton sää. Sateita on kyllä ollut toistaiseksi suht vähän. Normaali suomen kesä tyyliin.

* Muuta ‘minä’ muoto ‘me’ muotoon joka tilanteessa. Missään, siis ei missään, ajatella *minä minä*, vaan tuntuu olevan, että ihan kaikessa ajatellaan me. Kokeilkaapa Suomessa. Elämä muuttuu aika erilaiseksi, en osaa vielä sanoa kumpi on parempi tyyli. Ehkä kultainen keskitie tässäkin voisi toimia ainakin itsellä parhaiten, piinkova eurooppalainen kun olen.

* Olen lisäksi saanut useaan otteeseen ohjeen: “Ei saa liikkua ulkona pimeällä, ainakaan yksin ja ei saa pitää näyttäviä koruja ja liikkua yksin missään.” Tämä on toistaiseksi toiminut, enkä ole saanut paljoa epämiellyttävää huomiota. Toki tunnen, kuinka jotkut saattavat ään, kun pyörin turistialueiden ulkopuolella. Täällä ei katukuvassa paljon länkkäreitä näy.

* Ainiin! Ja siis tosiaan yksi poskipusu työkavereille, kavereille ja perheenjäsenille aina tavatessa ja hyvästeltäessä.

Tässä muutama hassu alkuun. Meinasi lähteä menemään hieman aiheen vierestä ja tulla toistoa, mutta onpa nyt dokumentoitu.

PS. Uusi osoite on nyt tiedossa eli sitä voi kysellä, jos tuntee tarvetta minulta tai paremmalta puoliskolta sähköpostilla/ face inboxissa/ whatsappissa jne 🙂

4 replies on “Selviytymisopas Bogota / osa #1”

Hei Rakas Titta

Olen tässä lueskellut blogiasi ja kaikenlaista on jo sinulle ehtinyt tapahtua siellä.
ToivoN Sydänmestäni että tuo sairastelu kausi on ohi sinulla.
On mukavaa lukea kuinka ihanasti kirjoitat tapahtumista siellä.
Uskon että kaikki ei ole siellä ollenkaan niin helppoa ja simppeliä kuin Suomessa.
Uskon että opit tuon kielen nopeasti ja pääset helpommalla töissä.
Ihania kuvia ja nuo kulttuuri erot.
Totta myös tuo että siellä oppii kärsivällisyyttä ja sehän on yksi Hyveistä.
Tiedän että sinä selviät ja aikakin kuluu aika nopeasti,kun oppii uutta.
Minullakin on sinua ikävä,mutta aina kun luen blogiasi on aivan kuin olisit tässä vieressä.
Olet Fiksu,Viisas Aikuinen Nainen.
Tahtoisin sen sinun osoitteesi jotta voin laittaa täältä Suomesta jotakin sinulle sinne kauas.
Paljonko tuo välimatka muuten on.?
Täällä ollut tänään Keväinen hieman sateinen päivä.
Ihanaa oloa ja Halaus Voima sellainen sinulle

Kiitos taas kauniista sanoista! Mä laitoin sulle whatsapp viestiä 🙂 Haleja ja terveisiä Suomeen, mummolle kans <3 ikävä <3

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *