Tänään kävi taas herättävä juttu bussissa. Olin matkalla espanjan tunnilta kotiin ja bussiin ryömi koditon. Siis tää koditon ryömi bussin lattialla ja taas mietin, että mitä ihmettä. Tää tyyppi näytti vanhalta papalta ja siltä, että olisi asunut pitkään kaduilla. Vaatteet oli likaiset ja varmaankin oli ottanut jotain aineita. Hän kerjäsi bussissa. Se on täällä todella yleistä. Noh sit ihan yhtäkkiä tämä koditon alkoi puhumaan minulle englantia. Siis ihan sekaisin, mutta sain sen verran selvää, että tää ihminen oli 20vee ja näytti paljon paljon vanhemmalta. Kyllä siinä taas meni omat asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Täällä on tosi paljon köyhyyttä ja surullisinta siinä on, että näillä ihmisillä ei ole mitään turvaverkkoja.
Mun piti tulla tänne töihin ja tiesin, että kyseessä on tosi köyhä maa, mutta paljon asioita on tullut yllätyksenä. Kaikista ihmisistä pitäisi pitää huolta ja millään materialla ei saisi olla enemmän merkitystä kuin ihmisillä. Koitan täällä päivittäin keksiä keinoja, millä maailman kaikkia köyhiä voisi auttaa ja miten saatais maailmaa muutettua. Olen menettänyt monet yöunet, kun mietin kaikkia niitä lapsia, jotka tuolla ulkona kylmässä koittaa selviytyä. Ihan oikeasti meidän pitää herätä. Yksi päivä hairahduin ja annoin ison rahan yhdelle köyhälle kadulla. En halua antaa rahaa kuitenkaan, koska en halua, että ihminen on riippuvainen minun antamasta rahasta. Minulla kun ei ole niin paljon, että voisin elättää useita ihmisiä. Huoh. Apua ei tässä osaa muuta, kun miettiä omaa elämää ja miten itse rahansa käyttää.
Näihin tunnelmiin.. Sopivasti ruudussakin Arman puhuu suomalaisuudesta ja köyhyydestä. Koitetaan pitää huolta lähimmäisestä <3 ja ideoita otetaan vastaan, miten kanssaihmisiä voisi auttaa.