Mitä eroa on humanitaarisella ja kaupallisella puolella logistiikassa?
Kaupallisella puolella tekemisestä vastataan viime kädessä asiakkaalle (noh periaatteessa myös osakkeenomistajille), kun humanitaarisella sektorilla tilivelvollisuus on katastrofin kokeneille yhteisöille ja lahjoittajille.
Humanitaarisessa logistiikassa ei ole kyse kilpailusta, kuka voittaa asiakkaan ja palvelee tätä parhaiten vaan siitä, kuka ylipäätään saa avun perille ja millä tavalla, kuinka nopeasti sekä millä hinnalla. Auttajia on onneksi edelleen paljon, mutta avun koordinointi järkevästi perille on taito, joka on opittava.
Huhtikuun kolme ensimmäistä viikkoa oli todella kiireiset. En muista, milloin minulla olisi ollut töissä kiire oikeasti. Monesti aiemmassa työssä pohdin, että kannattavuuslaskelma ei ole nyt ihan mintissä ja business case voisi olla selkeämmin esitetty ja argumentoitu johdolle tai kollegoille. On täysin eri asia ja pikkaisen kiireempi, kun pro bono lento on lähdössä ja pohdiskelet, mitä sinne laitetaan kyytiin ja millä rahalla.
Linkin takaa löytyy hieman faktoja siitä, mitä saatiin aikaiseksi ensimmäisten viikkojen aikana: Myanmar relief operations
Samaan aikaan olen lukenut pitkän tauon jälkeen tutkimuksia ja kirjoja työelämän syrjinnästä ja tiedostamattomista ennakkoluuloista. Olen jopa pohtinut itse, että en ole ihan niin pätevä ja kykenevä työhöni, vaikka samaan aikaan olen hoitanut apua perille jopa historiallisen isossa mittakaavassa. Eräs tarina kertoo, että googlessa työntekijät saivat ehdottaa itselleen ylennyksiä. Sitten kun data avattiin julkiseksi, huomattiin, että naiset ehdottavat itselleen ylennyksiä miehiä huomattavasti harvemmin. Kun data oli tehty julkiseksi, myös naiset alkoivat tuoda esille onnistumisiaan hanakammin. #changingsocialnorms
Toinen tarina on Howardista ja Heidistä, joiden CV sisälsi täysin samat asiat, mutta opiskelijat silti arvioivat Howardin pätevämmäksi ja paremmaksi työkaveriksi. Koitan nyt muistuttaa itseäni, että työn tuloksia voi olla vaikea hahmottaa ja mitata objektiivisesti ja saatan sakottaa omia saavutuksiani sukupuolen perusteella hieman alemmas kuin, miten arvioisin miespuolista kollegaa. Mutta en kyllä silti sanoisi, että minulla on huijarisyndroomaa, tiedän, että teen hyvää työtä, mutta samalla tiedän, että mittaan onnistumista ankarammalla mittaristolla ihan vaan, koska olen nainen suhteellisen miesjohtoisella alalla.
Toivottavasti kaikilla oli rentouttava pääsiäinen! Minulla häämöttää jo seuraava Suomen ja Budapestin reissu, jiihaa!