Miniloma takana ja monta kokemusta rikkaampana taas. Oltiin viime viikolla pienellä roadtripillä, joka näyttää kartalla lyhyeltä, mutta todellisuudessa matka tuntui aikas pitkältä. Tosiaan reitti meni kartan mukaisesti departamentosta toiseen eli Valle de Cauca – Cauca – Huila – Valle de Cauca. Alla muutama kuva ja hieman selostusta meidän seikkailuista.


Cali – Popayan bussimatka oli suurin shokki, koska meille sanottiin, että matka kestää kolme tuntia, mutta se kestikin neljä tuntia. Eikä siinäkään mitään, mutta suurin osa ajasta noukittiin ihmisiä Calista kyytiin. Oli se mukava siinnä taas ihmetellä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tultiin siis todella myöhään Popayaniin. Muutama kuva saatiin napattua siinä ihmetellessä. Popayanin keskusta oli ihan hieno kirkkoineen, katedraaleineen ja valkoisine taloineen, mutta ehkä vähän tylsä. Kaupungilla oli vaan poliiseja illalla ja ei ollut illalla enää juurikaan paikkoja auki. Keskustan ulkopuolella oli aikalailla tyypillistä kolumbialaista hökkelikorttelia. Lisäksi oltiin valittu hostelli ennakkoon lonely planetista ja varattu huone. Hinta oli 18 euroa yö, suht halpa, mutta huone oli vaan ihan kauhea. Noh siinä onneksi oltiin vain yksi yö.

Seuraavana aamuna lähdettiin San Agustiniin. Kyseinen reitti jännitti erityisesti, koska paikalliset olivat meitä varoitelleet, että tie on tosi huono ja mutkainen. Arvioitu matka-aika oli 4,5 tuntia ja lopulta se taisi olla kuutisen tua. Osa matkasta oli todella vuoristoista ja pari tuntia mentiin todella kuoppaista hiekkatietä. Meillä kävi hyvä säkä, kun saatiin paikat kuskin vierestä, niin ei pompottanut ihan niin paljon. San Agustin on selkeästi yksi Kolumbian vieraillumista nähtävyyksistä, koska heti saavuttuamme alettiin meille myymään ties minkälaisia retkiä. S oli varannut meille hostellin ennakkoon ja se osoittautui KERRANKIN ihan unelmaksi ja hintakin oli alle 20 euroa yö. Paras hotla tähän mennessä Kolumbiassa. Valitettavasti täällä olen joutunut useimmiten pettymään, kun netissä olleet kuvat eivät vastaa ollenkaan kohdetta. Pari päivää lekoteltiin riippumatoissa, kierreltiin katselemassa arkeologisia kohteita kävellen ja hepoilla sekä syötiin hyvin. Onnistunut loma.


Lauantai aamulla lähdettiin kohti Neivaa, mistä oli tarkoitus lentää illalla takaisin Caliin. Otettiin bussia kalliimpi vaihtoehto eli 8 paikkasella KIA:lla pääsi suoraa Neivaan. Tosin Pitalitossa vaihdettiin autoa, jota odoteltiin vajaa tunt eli tämäkin reissu venyi muutamalla tunnilla. En edes uskalla ajatella paljo pitkän matkan bussit on myöhässä, mahdollisesti 12 matka voikin muuttua vuorokauden mittaiseksi. Päivä ei ollut kovin iso menestys, koska S oli onnistunut palamaan meidän ratsastusretkellä ja Neiva oli ehkö kuumin paikka, missä olen käynyt. Me ei sitten päästy Tatacoan aavikolle, koska matka venyi ja S:lle olisi tullut kuumat paikat siellä auringossa pitkähihainen päällä. Neiva lentokenttä on piei ja uusi, mutta ei sielä mitää tekemistä ollut. Oli mukava päästä reissupäivän jälkee kotiin omaan sänkyyn.


