Pääsiäisestä asti on ollut todella kiire. Edellisen kirjoituksen jälkeen on tapahtunut paljon. Olimme jumissa Nadissa melkein kolme päivää, koska lentoja peruttiin usean päivän ajan, eikä kotiin ajaminen ollut turvallista kovan tuulen, sateen ja tulvien vuoksi.
Sen jälkeen olen tehnyt töitä noin kuusi viikkoa ilman yhtään vapaapäivää. Alueella käynnistyi useita operaatioita samaan aikaan, mikä on hyvin epätyypillinen tilanne. Työn ohella pääsin osallistumaan Tyynenmeren alueen ensimmäiseen LRT-koulutukseen (Logistics Response Training), jonka järjesti WFP/Logistics Cluster. Toimin fasilitaattorina, ja seitsemän päivää oli täyttä hulinaa.
Koulutus järjestettiin Uprising Resortissa Pacific Harbourissa, lähellä Suvaa. Huhtikuun sateinen sää oli onneksi väistynyt, ja saimme nauttia auringosta. Koulutus keskittyi erityisesti koordinointiin teknisen logistiikkaosaamisen sijaan, mikä teki siitä itselleni erityisen kiinnostavan. Tosin mukana oli paikoin hieman vanhanaikaista “äijämeininkiä”, mutta onneksi joukossa oli myös todella hyviä tyyppejä.
Kaiken tämän lisäksi meillä oli työvierailu Malesiasta parin viikon ajan. Se toi arkeen mukavaa vaihtelua – kävimme shoppailemassa, markkinoilla ja vietimme yhden päivän Pearl Resortissa. Saatiin fazerin sinistä Singaporesta ja parasta Toh’s Chilikastiketta Malesiasta <3
Fidzi-elämä on ollut täynnä seikkailua, vauhtia ja välillä myös vaarallisia tilanteita. Sykloni saastutti vesistöjä, ja S joutui sairaalaan tiputukseen. Huhtikuu oli kokonaisuudessaan melkoista kaaosta.
Toukokuussa pääsimme kuitenkin hengähtämään ja matkustimme Sydneyyn. Reissu oli aivan mahtava, ja sää suosi meitä. Kävelimme Bondi Beachilla rannikkoa pitkin, ihailimme Sydneyn oopperataloa ja kävimme eläintarhassa katsomassa koaloja ja kenguruita. Lisäksi nautimme hyvästä ruoasta ja kaupungin toimivista julkisista kulkuvälineistä.