Otin pariksi kuukaudeksi Podimon kokeilujakson ja olen kuunnellut ihan hirveän kasan podcastejä. Paras on ollut Kia Arpian ja Eeva Kolun Elämisen Taito. Suositusten puolella linkki Podimon kokeilujaksoon. Suosittelen, kyseessä ei ole maksettu mainos 🙂
Kuuntelen Elämisen Taitoa tai podeja yleensä aamuisin, kun kävelen töihin ja lenkillä. Mutta lenkillä vain, jos on niitä päiviä, että ei millään haluaisi nousta sohvalta. Toinen loistav podi on Yle Areenassa ilmaiseksi kuunneltava M/S Mystery. Suosittelen Netflix taukoa ja käyttää aikaa kuunteluun sen sijaan.
Nyt takaisin otsikkoon eli unelmakarttaan. Opona olen aina kannattanut erilaisten unelmakarttojen ja listojen tekeminen asioista, mitä haluaa elämässään tehdä. Nyt olen kuitenkin inspiroitunut siitä ihan uudella tavalla, kiitos Kia ja Eeva!
Minulla on paljon toteutuneita unelmia ja yksi niistä oli työskentely ulkomailla, mutta myös moni unelma ei toteutunut. Heräsin kysymykseen, että onko joku unelma jäänyt toteutumatta? Miten palata sen jälkeen unelmakartan äärelle ja palataanko sen äärelle.
Unelmakartassa on siis kyse siitä, että tehdään näkyväksi arvoja ja tavoitteita eli suunnitellaan elämää pidemmällä tähtäimellä. Näen sen arvona ennen kaikkea sen, että keskellä arkea tärkeimmät asiat ovat jossain konkreettisesti kirjattuna ja niihin voi aina palata.
Mutta miten unelmoida, kun elämä ei mennytkään suunnitelman mukaan. Tietenkään kaikkien unelmien ei tarvi toteutua ja olen ajatellut niin itsekin, mutta, mitä jos siitä jää iso tyhjyys. Miten löytää uusia haaveita? Unelmakarttoja pitää tehdä ennen kaikkea isojen kriisien jälkeen, juuri silloin sitä tarvitaan kaikkein eniten.
Unelmakartalla voi vastata esimerkiksi kysymykseen, miltä haluan elämän näyttävän 5 tai 10 vuoden päästä. Tulevaisuuden elämää rakennetaan juuri nyt.