Kuuban matka tuntuu enää kaukaiselta muistolta, mutta koitetaan nyt vielä hieman muistella ja kirjoitella. Havannan jälkeen suuntasimme Trinidadiin, jonne menimme bussilla. Matka oli suht kivuton 6-tuntinen, mutta loppumatkasta meinasi jo olla hieman vessahätä. Mä en ymmärrä, miten nää paikalliset pystyy olla käymättä vessassa tyylii koko päivänä. Kyllä minäkin voin, mutta yleensä siinä vaiheessa kärsii jo pahasta nestehukasta. Noh kuitenkin bussiasemalle Havannassa pääsi vain taksilla, koska turistit ei pääse paikallisbusseihin. Se oli suht halpa kuitenkin (10 CUC). Lähtö oli aamulla aikaisin ja olimme sitten Trinidadissa hyvissä ajoin päivällä.
Trinidad osoittautui oikein mukavaksi pikkukaupungiksi. Säät olivat, mitä mahtavimmat ja yöpaikoista oli valinnanvaraa. Olin tosin hieman pettynyt, kun siellä suhas aika paljon autoja ja olin ennakkoon lukenut, että siellä ei juuri autoja näkisi. Turismi kukoisti ja bussiasemalla oli jo huijaroita ja rahankinuajia vastassa. Väsyttiinkin yhden jineteron toisteluun ja mentiin katsomaan hänen “kaverin” taloa. Matkasta väsyneenä otimme huoneen ja lähdimme tutkimaan kaupunkia. Illalla olikin taas pikkuyllätys, kun mentiin takaisin kämpille, niin molemmilla alkoi kamala vatsatauti. Siinä sitten pari päivää romanttisesti molemmat rampattiin veskissä. Kun vatsatauti hieman helpotti lähdimme päiväretkelle ratsain. Oli kyllä mahtavat maisemat ja heposet. Lisäksi päästiin uimaan vesiputoukselle. Oli kyl kiva, kun oli oikeasti tosi kuuma päivä. Oltuamme Trinidadissa enemmän ja vähemmän sairaina kolmisen päivää oli tarkoitus suunnata biitsille.
Kyllä Trinidadista ihan hyvä fiilis jäi kokonaisuudessaa, mutta en tiedä kestääkö se yhtään enempää turisteja. Voi olla, että paikka menee lähivuosina aika pilalle eli kipin kapin Kuubaan.
