Lopulta matka jatkui kauan odotettuun biitsikohteeseen Playa Gironiin. Jälleen kerran köröteltiin bussilla, mutta tällä kertaa matka oli huomattavasti kivuttomampi ja kesti vain kolme tuntia. Olimmem illalla pimeän aikaan perillä, mutta päätimme silti kävellä vaan ja koputella oville, josko löytäisimme kivan majoituksen ilman paikallisten “apua”. Löysimmekin taas mukavan casan ja myöhemmin meille selvisi, että se oli saanut tosi hyviä arvisteluja tripadvisorissa. Nyt en kyllä muista nimeä, että olisin tänne muistiin voinut heittää nimen.
Yllätys yllätys olin edelleen kipeänä Playa Gironissa ja S joutui mennä yksikseen snorklaamaan. Käveltiin pitkin rantoja ja ne oli kyllä mahtavia ja vesi oli lämmintä. Lisäksi ne olivat todella rauhallisia. Ihmiset oli mukavia ja etenkin meidän host oli todella avulias ja keitteli minulle jotain yrttiteetäkin vatsakipuun. Oli ihan mukava päästä pois kaupungeista rauhoittumaan ennen loman loppua. Kylässä ei ollut kuin yksi kauppa ja sielläkin oli tosi heikosti tavaraa, välillä vettäkin oli hankala löytää. Kuvassa meidän vakibensis Playa Gironissa, jonka luona kärkyttiin vikana päivänä josko joku länkkäri olisi ollut matkalla Havannaan, mutta tällä kerralla ei tärpännyt ja matkattiin takaisin Havannaan bussilla.
Rannat olivat ihanat!! Ja harmitti kun ei ollut aikaa sukeltaa, koska vedet näyttivät todella kirkkailta. Ensi kerralla sitten… Alla muutava kiva kuva by Sebs.
